Kuluttamisen psykologiset ansat ovat ilmiö, johon törmään lähes päivittäin. Saatamme marssia kauppaan hakemaan vain maitoa, mutta palaamme kotiin täyden kassillisen kanssa – ilman että muistamme, miksi ostimme kaiken sen ylimääräisen. Olen itsekin sortunut tähän monta kertaa: esimerkiksi kerran menin elektroniikkaliikkeeseen ostamaan kuulokkeita, mutta lähdinkin ulos uuden älykellon kanssa. Miksi näin käy? Vastaus löytyy ihmismielen koukeroista ja markkinoinnin taitavasta pelistä.
Miksi sorrumme turhiin ostoksiin?
Kuluttamisen psykologiset ansat toimivat, koska me emme tee ostopäätöksiä aina järjellä. Usein valintoja ohjaavat tunteet, mielihyvähormonit ja alitajuiset mekanismit. Kun näemme ”-30 % vain tänään” -lapun, aivomme tulkitsevat sen tilaisuutena, jota ei saa menettää. Tämä on klassinen FOMO-ansan (fear of missing out) muoto, joka ohjaa meitä ostamaan sellaista, mitä emme oikeasti tarvitse.
Tässä muutama tyypillinen psykologinen ansa:
- Alennukset ja tarjoukset – luulemme säästävämme, vaikka todellisuudessa käytämme rahaa turhaan.
- Sosiaalinen vertailu – ostamme, koska naapurillakin on.
- Palkitseminen – ostaminen tuntuu hetken hyvältä, mutta tunne haihtuu nopeasti.
- Markkinoinnin illuusiot – tuotteet brändätään ratkaisuksi ongelmaan, jota meillä ei edes ollut.
Anekdootti: ”Ostin, koska se tuntui edulliselta”
Väitän, että jokainen on joskus ollut oman elämänsä Sulo Vilen (tätä Jonnet ei muista!) ja ostanut ”kun halvalla sai”. Muistan vielä, kun olin opiskelija ja rahaa oli niukasti. Eräässä urheiluliikkeessä myytiin kalliita lenkkareita ”vain puoleen hintaan”. En erityisemmin tarvinnut uusia kenkiä, mutta tarjous kuulosti liian hyvältä ohitettavaksi. Käytin kenkiin sievoisen summan, vaikka lopulta ne jäivät kaappiin pölyttymään, koska ne eivät oikeasti sopineet käyttötarpeisiini. Tämä opetti minulle, että halpa hinta ei tee ostosta järkevää.
Miten välttää kuluttamisen psykologiset ansat?
Onneksi on keinoja, joilla voi suojautua kuluttamisen psykologisilta ansoilta. Tässä muutama käytännön vinkki:
- Kirjoita ostoslista ja pidä siitä kiinni.
- Odota 24 tuntia ennen kuin teet impulssioston – usein halu katoaa.
- Seuraa kulutustasi esimerkiksi budjetointisovelluksella.
- Tunnista tunteet – ostatko siksi, että olet onnellinen, stressaantunut tai tylsistynyt?
- Harjoittele kiitollisuutta siitä, mitä jo omistat.
Kun alat tarkkailla omaa käyttäytymistäsi, huomaat nopeasti, että suurin osa ”pakollisista” ostoksista ei oikeasti ole välttämättömiä.
Kuluttamisen psykologiset ansat ja varallisuuden kasvu
Jos haluat kasvattaa varallisuuttasi, sinun on opittava hallitsemaan kuluttamisen psykologisia ansoja. Jokainen turha euro, jonka käytät heräteostoksiin, on pois säästöistä tai sijoituksista. Kun alat tunnistaa nämä ansat ja pysähtyä ennen ostospäätöstä, huomaat, että rahaa jää enemmän sijoitettavaksi vaikkapa indeksirahastoihin tai asuntosijoittamiseen.
Tässä kohtaa kannattaa lukea myös ”Säästämisen aloittaminen: miten säästää rahaa helposti?”, ”Arjen helpot säästövinkit, jotka takuulla toimivat” ja ”Sijoittamisen aloittaminen – 10 yleisintä virhettä ja kuinka välttää ne helposti” – niistä saat käytännön työkaluja varallisuuden kasvattamiseen.
Lopuksi
Kuluttamisen psykologiset ansat eivät ole merkki tyhmyydestä – ne ovat merkki siitä, että olemme ihmisiä. Aivomme on viritetty reagoimaan tunteisiin, mainontaan ja sosiaaliseen paineeseen. Mutta kun tiedostat nämä mekanismit, voit ottaa ohjat omiin käsiisi. Seuraavan kerran, kun olet ostamassa jotain, pysähdy ja kysy: Tarvitsenko tätä oikeasti, vai onko kyse vain psykologisesta ansasta?
