Historiafriikkinä minua kiehtoo ajatus siitä, miten ihmiset hallitsivat raha-asioitaan aikana, jolloin ei ollut sähköä, nettipankkia tai tavallisella kansalla edes kunnon säästöpossuja. Taloudellinen aikamatka 1800-luvulle voi kuulostaa utopistiselta seikkailulta, mutta vanhan ajan säästövinkit ja kansan viisaudet saattavat yllättää – ne voivat nimittäin toimia paremmin kuin moni moderni säästöappsi.
Vaatimattomuus ei ollut hyve vaan pakko
1800-luvulla säästäminen ei ollut harrastus tai tavoite vaan elinehto. Kun tuloja oli niukasti ja niihin ei voinut juuri vaikuttaa, menoista nipistäminen oli ainoa keino selvitä. Tämä näkyi erityisesti vaate- ja ruokahuollossa.
Esimerkki: Olen kuullut, että ennen rouvat käyttivät hameen helmoja käännettävänä varana. Kun kangas kului alareunasta, helmaa lyhennettiin ja kulunut osa leikattiin pois. Ei kuulosta muodikkaalta, mutta toimi loistavasti.
Tänä päivänä tämä voisi tarkoittaa vaatteiden korjaamista, kierrätystä tai second hand -ostamista. Vaikka et ompelisi itse, pienellä vaivalla voi pidentää vaatteiden elinkaarta ja säästää pitkän pennin.
Ruoan koko potentiaalin hyödyntäminen
Ruoan haaskaaminen olisi 1800-luvun emännälle ollut silkkaa hulluutta. Jokaisesta juureksesta, kalasta ja leivänpalasta otettiin kaikki irti. Liemet keitettiin jämistä ja tähteet muuntuivat seuraavan päivän ateriaksi.
Nykyään ruokahävikin vähentäminen on paitsi ekologinen myös taloudellinen teko. Itse säästän kuukausittain kymmeniä euroja suunnittelemalla ateriat ennakkoon ja käyttämällä ”kaapintyhjennyspäiviä”. Tällä metodilla vältän turhat heräteostokset ja pidän jääkaapin sisällön hallinnassa.
Yhteisöllinen talous – lainaamisen ja vaihtamisen kulttuuri
Ennen rahaa ei aina liikkunut, mutta tavaraa kyllä. Naapurilta saatettiin lainata työvälineitä tai vaihtaa kananmunia perunoihin. Tämä yhteisöllinen vaihdantatalous toimi yllättävän tehokkaasti ja rakensi samalla sosiaalisia siteitä. Entä nykyään? Facebook-ryhmät, kirpputorit ja tavaranvaihtopalstat jatkavat samaa perinnettä digiajassa.
”Ikuiset säästövinkit”, jotka toimivat ennen ja nyt
Tässä muutama konkreettinen niksi, joka on säilynyt sukupolvien yli:
- Säilytä lasipurkit ja käytä ne uudelleen.
- Tee ostoslista ja pidä siitä kiinni – aina.
- Valmista itse lahjat ja kortit.
- Pidä menokirjaa, vaikka paperivihossa, jos Excelit tuntuu liian fancylta.
- Tee asiat itse: korjaa, leikkaa, huolla ja paikkaa.
Miltä tämä näyttää tänä päivänä?
Vanhan ajan säästövinkit eivät ole muinaisia reliikkejä vaan päteviä tapoja rakentaa taloudellista puskuria myös nykyajassa. Jos mietit mistä aloittaa, kokeile seuraavaa:
Tässä on 5 vinkkiä onnistuneeseen säästämiseen vanhan kansan malliin:
- Tee viikko-ostokset suunnitellusti ja vältä hävikkiä.
- Korjaa tai huolla ennen kuin ostat uutta.
- Lainaa tai vaihda ennen kuin ostat – etenkin jos tiedät käyttäväsi tavaraa vain kerran tai pari.
- Käytä rahat ensin tärkeimpään – ei heräteostoksiin.
- Pidä yksinkertaista menokirjaa ja tarkkaile tapojasi.
Taloudellinen aikamatka ei ole nostalgista haihattelua
Taloudellinen aikamatka ei tarkoita sitä, että palaisimme kynttilänvaloon, kulkisimme hevoskärryillä ja söisimme vain lanttua. Se tarkoittaa, että otamme oppia ajasta, jolloin jokainen penni oli tärkeä ja mikään ei mennyt hukkaan. Kyse ei ole vanhan romantisoinnista, vaan järjen käyttämisestä.
Jos haluat lukea lisää säästämisen arjesta ja siitä, miten pienillä teoilla voi kasvattaa varallisuutta, suosittelen lukemaan esimerkiksi ”Rahastosijoittaminen aloittelijoille: näin pääset alkuun” tai Arjen helpot säästövinkit, jotka takuulla toimivat”.
